Angaurin taistelu
| Angaurin taistelu | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa toisen maailmansodan Tyynenmeren sotaa | |||||||||
 Angaur pommituksen kohteena
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
| Komentajat | |||||||||
|
| |||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
10 000 sotilasta |
1 400 sotilasta | ||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
265 kaatunutta |
1 338 kaatunutta | ||||||||
Angaurin taistelu oli toisessa maailmansodassa Yhdysvaltain ja Japanin välinen taistelu Angaurin saaren hallinnasta Palaussa, Mariaanien lähistöllä. Taistelu oli osa suurempaa operaatio Forageria. Se alkoi 17. syyskuuta 1944 ja päättyi Yhdysvaltain voittoon 22. lokakuuta. Taistelussa lähes kaikki saarta puolustaneet japanilaissotilaat kaatuivat, mukaan lukien japanilaisjoukkojen komentaja Ushio Goto. Vain 59 japanilaissotilasta selvisi hengissä, joutuen sotavangeiksi.[1]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Angaur on pieni kalkkikivisaari, jolla oli 1 400 japanilaissotilasta. Saaren heikko puolustus ja mahdollisuus lentokentän rakentamisesta saarelle teki siitä houkuttelevan kohteen yhdysvaltalaisille.
Sotatapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvallat pommitti saarta 11. syyskuuta 1944 taistelulaivoista käsin. Kuusi päivää myöhemmin 81:een jalkaväkidivisioonaan kuuluneet yhdysvaltalaissotilaat rantautuivat saaren koillis- ja kaakkoisosiin. Miinoitettu ranta ja sotilaiden ruuhka aiheuttivat yhdysvaltalaisjoukoille enemmän ongelmia kuin itse japanilaisjoukot. Saaren kaakkoisosassa ollut 400:n japanilaissotilaan puolustusasema neutraloitiin 20. syyskuuta mennessä, aiheuttaen 300:n yhdysvaltalaisen kaatumisen. Vastustus koveni yhdysvaltalaisjoukkojen lähestyessä ”kulhoa”, kukkulaa lähellä Salomejärveä saaren luoteisosassa. Kulhon alueella oli 750 japanilaissotilasta, jotka puolustautuivat hyökkääjiä vastaan tykistön, kranaattien ja konekiväärien avulla. 20-–25. syyskuuta välillä tapahtuneiden jatkuvien hyökkäyksien ansiosta yhdysvaltalaissotilaat onnistuivat murtamaan puolustuksen.
Saaren sanottiin olevan turvallinen jo 30. syyskuuta, vaikka kulhon alueella ja ympäristössä oli vielä noin 300 japanilaissotilasta, jotka kestivät vielä lähes neljä viikkoa. Lokakuun alussa sotatoimet kutistuivat pienimuotoiseksi tiedusteluksi, väijytyksiksi, sudenkuoppien tekemiseksi ja tarkka-ampumiseksi. Saaren puolustusta johtanut Goto kaatui 18. lokakuuta.
36 päivää kestäneet sotatoimet räjähteiden, tykistön, tankkien ja liekinheittimien avulla japanilaispuolustusta vastaan loppuivat 22. lokakuuta. Angaurin taistelu oli harvinainen, sillä kaatuneiden ja loukkaantuneiden yhdysvaltalaissotilaiden määrä ylitti japanilaissotilaiden vastaavat määrät.
Jälkitapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lentokentän rakentaminen aloitettiin taisteluiden vielä ollessa käynnissä, mutta viivästysten vuoksi se ei valmistunut ajallaan Filippiinien taisteluita ajatellen. Saarella olleet yhdysvaltalaissotilaat siirtyivät suoraan Peleliun taisteluihin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vat, Dan van der: The Pacific Campaign. Simon&Schuster, 1991. ISBN 0-671-79217-2 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ vdVat s. 347
